Johtajuusarvio
Johtajuuden käsite on varsin laaja-alainen. Elinkeino- ja ammattirakenteen nopean muutoksen myötä johtajuus on joidenkin näkemysten mukaan tietointensiivisessä taloudessa muuttumassa jopa vanhanaikaiseksi, koska esimiehet eivät useinkaan voi hallita alaistensa erikoistumista ja syvällistä osaamista edellyttäviä tehtäviä. Samoin monia tehtäviä erityisesti uuden talouden alueella luonnehtii säännöllinen ja jatkuva päätöksenteko eri toimijatasoilla. Toimijoilta odotetaan itsenäistä päätöksentekoa tehtävien sisältöalueilla mutta myös taloudellisia resursseja kohdennettaessa. Toisaalta esimerkiksi turvallisuusalan organisaatioissa, teollisuudessa ja rakennusalalla esiintyy yhä vielä myös perinteisiä johtajuuden muotoja.
Näistä syistä on tärkeätä huomata, että johtajuus, esimiestyö ja asiantuntijuus limittyvät päätöksenteon, toimivaltuuksien ja vastuiden alueilla. Mindfindrin tuottama yleinen johtajuusindeksi ennustaa karkeasti henkilön viihtymistä ja menestymistä nimenomaan perinteisessä, laajasti ymmärretyssä johtajatehtävässä, joka edellyttää mm. säännöllistä esillä oloa, ihmisten johtamista, suunnittelua, organisointia, päätöksentekoa ja valvontaa.
Eri persoonallisuuksilla voi olla taipumusta luonnolliseen johtajuuteen, joka tulee erottaa tässä tarkoitetusta virallisemmasta ja säännöllisemmästä johtaja-asemasta. Henkilö voi toteuttaa johtajuutta harrastekentällä tai väliaikaisissa rooleissa, mutta ei saata kokea mielekkääksi tai kiinnostavaksi toimia edellä kuvatussa klassisessa johtajan työpositiossa.
Johtajuusarvion pohjana on henkilön luontainen temperamentaalinen toimintatapa, joka antaa ennusteen henkilön valmiuksista ottaa vastuuta, vaikuttaa ja lunastaa johtajuus myös uusissa tilanteissa. Indeksiin vaikuttavat myös henkilön kyvyt, tahto ja motivaatio toteuttaa johtajuutta käytännössä.
Arvioitaessa henkilön soveltuvuutta ja motivaatiota esimies- ja johtamistehtäviin, on hyödyllistä huomioida henkilön suuntautuminen erilaisiin johtamistyyleihin yleisen johtamispyrkimyksen vahvuuden ohella. Nämä erittelyt voivat tuoda esiin esimerkiksi, että vaikka henkilön yleinen johtamispyrkimys ei ole erityisen vahva, hänellä voi persoonallisuutensa vuoksi olla taipumuksia vaikkapa valmentaja-tyyppiseen esimiestyöhön tai kehitysjohtajaksi.