Adam Smith kirjasi nykyisin taloustieteen keskeisinä päälauseina tunnetut ajatuksensa kansakuntien suhteellisesta tuotantoedusta monin tavoin historiallisena vuonna 1776 teokseensa Kansojen varallisuus (The Wealth of Nations). Noin puolitoista vuosisataa myöhemmin, vuonna 1911 Frederick Taylor ehdotti teoksessaan Tieteellinen liikkeenhoito (suom. 1914; The Principles of Scientific Management), että organisaatioiden tulisi lähestyä ja ratkoa tuotannon johtamiseen liittyviä ongelmia tieteen keinoin, eikä niinkään menettelyin, joita Taylor nimitti nyrkkisäännöiksi (rule of thumb methods).
Taylor esitti, että yritysten tulisi valita, kouluttaa, opettaa ja kehittää työvoimansa tieteellisin menetelmin.
Millaisia ovat 2020-luvun nyrkkisäännöt, joihin tukeutumisesta Taylor varoitti? Usein organisaatiot rekrytointi-ilmoituksissaan etsivät hyviä tyyppejä. Toisinaan epätieteellinen nyrkkisääntö johtaa siihen, että tehtävään valittu hyvä tyyppi mystisellä tavalla muistuttaa valitsijoitaan. Vaikka todisteli, että yritysten ja yksilöiden edut ovat paljossa samansuuntaiset, Taylor tuskin katsoi niiden perustuvan näin pinnallisiin tekijöihin.
Näiden ajattelijoiden aikanaan esittämien uraauurtavien ajatusten yhdistäminen tämän päivän HR-sektorilla tarkoittaa, että yhtäältä ihmiset tulee valita tehtäviin objektiivisen, tehtävän keskeisiin vaatimuksiin perustuvan tiedon pohjalta. Toisaalta tulisi edistää yksilöiden hakeutumista tehtäviin, joissa he voivat parhaalla tavalla hyödyntää ja edelleen kehittää omia suhteellisia vahvuuksiaan.
Laajemmassa katsannossa näiden uus-smithiläisten tavoitteiden yhdistämisen ei tarvitse tarkoittaa raivoisaa kilpailua hakijoiden välillä, mutta se edellyttää, että yksilöt tiedostavat suhteelliset vahvuutensa mahdollisimman pätevän tiedon avulla.
Mindfindr-palvelu yhteensovittaa yritysten ja yksilöiden etuja. Taylorilainen tehokkuus tulee parhaiten palvelluksi, kun tehtäviin rekrytoidaan henkilöt, joilla on potentiaalia kehittää edelleen tehtävässä keskeisiä kompetenssejaan. Toisaalta yksilöt hyötyvät löytäessään ne henkilökohtaiset vahvuutensa, joita heidän tulee suhteellista etuaan hyödyntääkseen tarjota työmarkkinoilla. Samalla yksilöt tulevat tietoiseksi niistä haasteista, joita kehittämällä he lisäävät mahdollisuuksiaan työllistyä tavoitetehtäviinsä.
Mindfindr edistää näitä päämääriä, yhtäältä asettamalla hakijat yrityksen tarpeiden näkökulmasta järjestykseen ja toisaalta nostamalla esiin yksilöiden suhteellisia vahvuuksia ja kehittymishaasteita.